Viikin yliopistokaupunginosa muodostaa tiiviin nauhamaisen korttelivyöhykkeen Lahdenväylän varteen. Etelässä ja idässä Viikki rajautuu Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueeseen ja laajaan avoimeen peltoalueeseen. Peltoja on Viikissä viljelty keskiajalta asti ja viljely jatkuu edelleen yliopiston opetus- ja tutkimustilalla.  Avoin kulttuurimaisema jatkuu pohjoiseen mentäessä Viikin kautta Kivikkoon kulkevana itäisen Helsingin keskuspuistona. Puisto on yksi Helsingin viheralueverkostolle tärkeistä "vihersormista", joka jatkuu aina Sipoon metsiin saakka.

 

Viikin alue koostuu Viikin tiedepuistosta, Latokartanosta ja Viikinmäestä sekä Viikinrannan alueesta, joka tulevaisuudessa kytkee Viikin Arabianrantaan ja Helsingin kantakaupunkiin. Tiedepuisto, jonka rakentaminen alkoi 1990-luvun puolivälissä, on yliopistorakennuksineen, bioteknologiayrityksineen ja kaupallisine palveluineen uuden kaupunginosan toiminnallinen keskus, johon asuinalueet liittyvät koillisessa ja lounaassa.

 

Viikin suurin asuinalue on Latokartano. Ensimmäiset uudet asukkaat muuttivat Latokartanoon vuonna 1998. Latokartanoon muuttaa noin 700 uutta asukasta joka vuosi. Kun Viikki noin vuonna 2015 on valmiiksi rakennettu, Viikin alueella asuu noin 16 000 asukasta. Työpaikkoja Viikkiin tulee 6 000-7 000 ja opiskelupaikkoja noin 7 000.

 

Viikki on tullut tunnetuksi ekologisen asuntorakentamisen koealueena. Aurinkoenergian passiivinen ja aktiivinen hyödyntäminen on ollut tärkein Viikin ekologisista koerakentamisteemoista.

Viikki kartalla
 

Viikin suunnittelua ohjaa vuonna 1995 voimaan tullut osayleiskaava. Viikin osa-alueiden asemakaavoitus on pääosin jo tehty ja alueilla on voimassa olevat asemakaavat lukuun ottamatta Viikinrannan aluetta, jonka asemakaavoitus on käynnistymssä.

Asemakaavoituksen tilanne alueittain:

Viikin asemakaavahankkeiden etenemistä voi seurata myös Suunnitelmat kartalla -palvelussa 
Voimassa oleviin asemakaavoihin voi tutustua Helsingin paikkatietopalvelussa
Seuraa Viikin rakentamista Uutta helsinkiä -sivuilla